torstai 31. maaliskuuta 2016

Tarinapommi: Kuuluisuus

Eräs perhe oli kovin onnellinen, siinä asui yksi tytär jonka nimi oli Kiira, äiti ja isä sekä seitsemän poikaa. Kiira oli perheen ainoa lapsi joka tunsi itsensä yksinäiseksi. Ei se siitä johtunut että oli ainoa tyttö,mutta kun ei keksinyt tekemistä ollenkaan. 
-Timo, Timo tule äkkiä, meidän linnaan hyökätään, Ron huusi. Kiira katsoi huvittuneena poikien leikkiä ja nauroi. 
-Kiira-sotilas tulee, Alex, hyökkää! Kuului Timon huuto taas. 
-Hihi, en minä hyökkää, pojat. Kiira nauroi. 
-Syömään! Perheen äiti huusi. Kiiran syy yksinäisyyteen oli hävinnyt. 
-Kiira, tule sinäkin! Eikö maistu? Isä ihmetteli. Sitten perhe alkoi syödä. Kiira myös.  
-Huomenna meidän luokalla on retki ja sinne täytyy pakata eväitä, äiti. Klasse sanoi. 
-Kyllä toki, Klasse, saat kyllä eväät. Äiti lupasi. Kiira mietti, miksi Klassen luokalla oli niin paljon retkiä. Kiira päätti mennä lauantaina retkelle ihan itse lähimetsään. 
-Kiitos ruuasta! Kiira sanoi ja poistui pöydästä. Hän meni huoneeseensa. 

Sellaista oli heidän perheessään. Lauantai koitti ja Kiira lähti metsään. Hän otti otti mukaansa matka-arkun jossa oli sisällä eväät, varavaatteet, taskulamppu, työkalupakki, kaulahuivi, makuupussi ja teltta. Metsään mennessään Kiira tapasi Klassen luokkalaisen, Liisan. 
-Hei, Liisa! Oliko eilen retkellä kivaa? 
-Retkellä?! Ei meillä ollut mitään retkeä eilen koulussa, Kiira, mitä höpiset? -Se on sitten kummallista, Liisa, Klasse puhui torstaina meille retkestä. Hänen kertomansa mukaan retki oli tänään. 
-Eikö Klasse ollut kipeä eilen? Niin tuli soitto kotoanne. 
-Kotoamme? Ei, Klasse ei ole ollut kipeä. Se oli varmasti Klasse itse! Lähimetsästä Kiira löysi kivan kallion. Hän istui sen päälle. Hups! Hän tömähti kallion sisälle, siinä oli hauska kolo ja hän huomasi että siinä oli lattialuukku peittämässä sitä hän ruuvasi sen kiinni ja teki siitä majan. Kallio katto ja seinät sekä vielä kalliolattia! Sinne hän majottautui. Hän teki siitä kodin, se sopi täydellisesti kodiksi! Ihana paikka! Sielä hän nukkui, söi ja leikki. Koko päivän. Sielä hän myös luki kirjoja. Kirja pinon päällä oli Hassun hauskat vitsit. Kiira luki. Ensimmäinen sivu oli tälläinen; Olipa kerran poika nimeltä Pekka. Pekka huijasi äitiään, että.. Kiira tajusi nyt, etta hänen veljensä Klasse huijasi että heillä oisi koulussa retki, ja pyysi retkelle eväät.  Sitten hän vietti kaverinsa kanssa päivän. Aivan jossain muualla kuin koulussa! Miksi Kiira ei ollut tajunnut aikaisemmin? Sitten Kiira meni kotiin. Oli jo aika myöha. -Kiira, sinulle on tullut kirje, sanoi äiti. 
-Kirje? Miksi ihmeessä, eihän kukaan tapaa kirjoittaa minulle.  
-No nyt on, vaikka onkin ihmeellistä ettei siinä lukenut nimeä. 
-Ei ole nimeä? Kiira ihmetteli. Kiira avasi jännittyneenä kirjeen. -Muuten äiti, huomasitko kun Klasse meni kouluun eilen, Kiira kysyi. -Miten niin? En, hän meni retkelle, ei kouluun. Muistatko kun hän puhui siitä ruokapöydässä torstaina? -Kyllä, äiti. Muistan toki. Mutta kävi nyt niin että että tapasin Liisan tänään ja hän sanoi että Klasse ei ollut koulussa. -Klasse!! Tänne heti! -M-mitä nyt, äiti? Klasse kysyi. -Soitan opettajallesi tästä. Ei ole hyvä ettei menisi kouluun. Klasse, missä olit eilen?! Olen tosi vihainen sinulle tästä.  -T-Tommin kanssa retkellä. -Joudut arestiin, Klasse! 
-Kiira, etkö katso kirjettäsi jonka sait, äiti kysyi Klassen mentyä. -Kyllä, äiti. Kiiran kirjeessä luki näin; 


Rakas Kiira Heinonen! Sinut on kutsuttu koulumme talentti juhlaan. Sinne saa vapaaehtoisesti esittää oman esityksen. Tavallisesti emme lähetä henkilökohtaisia kutsuja, mutta Liisa Hennala (ilmeisesti veljesi Klasse Heinosen luokalla oleva tyttö) on ilmoittanut sinut sinne. Onko tästä sovittu Liisan kanssa? Jos on, ei hätää, mutta jos ei niin sinun täytyy sopia Liisan kanssa. Hienoa, jos kaikki on tähän mennessä valmista, Kiira! Mutta onko esitys laulu esitys vai? Niin Liisa sanoi.

                                             Terveisin Kappeli kylän koulun rehtori Ellen Salo, näkimiin, Kiira! 

-Mitä siinä luki?! Kiiran äiti Katri oli tosi utelias.  -Äiti, rauhoitu! Liisa.. -Se Klassen luokkalainen vai? -Kyllä, äiti! Liisa Hennala. Hän ilmoitti minut talenttikisaan! -Jee, mitä sinä esität? Katri kysyi.  -Laulua..kai. Ja sitten todella Kiira rupesi harjoittelemaan esitystä. Hän voitti kisan! Hänestä tuli kuuluisa, hänestä kirjoitettiin lehteen, hänestä tuli julkkis, hänestä tuli voittaja! Hurraa! Hyvä! Ihanaa! Loistavaa! Lisää! Kaunista! Yleisö raikui suosionosoituksista, Kiira niiasi. Kadulla kuului huutoja ja huudahduksia. -Tuolla loistava itse neiti Heinonen! -Vau, tuo on itse Kiira! -Oh, tuo on hän! Mutta silti Kiira pysyi yhä anteliaana ja nöyränä. 

Tekijä: Blogikerho fani Molla 2c, rakastaa pitkiä tekstejä! 

     
                




        

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti